Ehkä meillä on siis eroa tulkinnassa. Itse katsoin että tämä koko kappale käsittelee leikkauksia: * Sote-palvelun palvelulupauksen heikentäminen * Eläkkeistä leikkaaminen * Yritystukia voisi katsoa veronkorotus-näkökulmasta, mutta erikseen mainittiin juuri leikkaamis-kehys 1/

Suomessa on korruptiota, 56% vastaajista on sellaista havainnut työssään tai vapaa-ajallaan. Valtaosa kyselyyn vastaajista työskentelee julkisella sektorilla. Tähän tulisi puuttua, mutta Orpon hallituskin leikkasi tyyliin ensimmäisenä toimenaan miljoonia harmaan talouden torjunnasta.

Juuri näin, kun selailee pari viikkoa eteenpäin niin Ylen uutiset ovat aika järjestään ykkösenä tähän tyyliin.

Jos Vartiaisen analyysi Aasian tuomasta tarjonnan lisäämisen shokista olisi merkittävä selittävä tekijä, ilmiö pitäisi näkyä muissakin länsimaissa. Alla Ranskan vastaava kuvaaja. Pieni notkahdus, mutta mittakaava on USA:ssa aivan omaa luokkaansa. Aasia ei selitä tapahtunutta kuin pieneltä osin. 3/

Usassa tilanne näyttää siis tältä. Mitä tapahtui 1970-luvulla? Ensin iski öljykriisi, ja sen varjolla tehty AY-liikkeen alasajo. Öljykriisi oli tilapäinen, AY-liikkeen alasajo ei ollut. 2/

Vartiainen sanoo että teoria että palkat seuraavat markkinataloudessa tuottavuutta on ilman muuta fakta. Kun hänelle esitettiin että 70-luvulla USA:ssa palkat lakkasivat seuraamasta tuottavuutta, hän sanoi että hän pitää uskottavana että tilanne on tilapäinen (huom. jatkunut jo puoli vuosisataa!) 1/

Suomessa on sopeutettu käytännössä yhtäjaksoisesti 2010-2019 ja sitten jatkettu 2023-2026. Oleellinen kysymys ei kai ole että eikö Suomessa saa sopeuttaa, vaan että saako Suomessa tehdä mitään muuta kuin sopeuttaa.

Piti ihan käydä katsomassa ympäristöministeriön julkaisu aiheesta, ja todentotta, jotain tapahtui 2023-2024 välillä...

Antamasi kuvaaja on toki ikävä, mutta mistä se kertoo? 2008 tapahtui jotain suurta, se on selkeää. Kuvaajasi merkitsee tapahtumaksi "Nokian veto hiipuu". Luulen että se on kuiten väärä analyysi. Käytännössä USA + Euroalueiden julkiset sektorit alkoi velkaantua tuossa kohtaa.

Itseasiassa Suomi on eläkelaitokset huomioiden vähiten nettovelkaantunut EU-maa. Nettovelka tarkoittaa siis velan määrää kun siitä vähennetään (rahoitus)varallisuus. 7/

Pohdin myös että ehkä Tanska on näistä vähiten velkaantunut, koska se yksinkertaisesti verottaa eniten. Ehkä me yritämmekin ylläpitää pohjoismaista hyvinvointivaltiota ilman pohjoismaisen hyvinvointivaltion verotusta? 5/

Ja kun tarkastelemme velkaantumisen määrää katsomalla julkista ja yksityistä sektoria kokonaisuutena, itseasiassa ruotsalaisilla ja norjalaisilla on enemmän velkaa kuin suomalaisilla. Ehkä velkaongelmamme ei olekaan niin paha mitä mediasta saa käsityksen? 4/

Yle oli unohtanut pienituloiset kaaviostaan, tässä korjattu versio.

On nähtävästi liikaa vaadittu Suomen suurimmalta sanomalehdeltä vaatia hallitusta tilille edes päävaalilupauksien pitämisestä.

Artistin näkemys prosessista jolla Suomea nykyisin luotsataan.

Esim. tälläisen väänsin viikonloppuna tulevaan blogikirjoitukseeni. En tiedä onko tuolle mittarille mitään vakiintunutta termiä. Tota voisin täydentää sillä velkaantumien-ulkomaille kuvaajalla. Pitää kaivaa.

Suomea tosiaan ohjataan ajatuksella että vain vientisektorilla on väliä, vaikka vientimme osuus on EU-tasolla ennemminkin pientä. Kyllä niihin Suomen sisäisiinkin markkinoihin pitäisi siis kiinnittää huomiota. www.sttk.fi/2024/09/16/s...

Jos eläkejärjestelmän menot ajatellaan kuuluvan osaksi julkista sektoria, niin kai eläkejärjestelmän tulotkin pitäisi ajatella sitten osaksi julkista sektoria? Nyt on tilanne missä eläkejärjestelmän menoja ollaan saksimassa velkakestävyyden nimissä, mutta tulot on jätetty laskelmien ulkopuolelle.

Tai vaikkapa tämä ulostulo. Kai tälläiset ulostulot VM:n edustajan roolissa on kiistatta poliittista toimijuutta?

Vähän sivupolkuna tähän: Välissä minusta tuntuu että VM:n virkahenkilöt kyllä koittavat sanoa epäsuorasti olevansa poliittisia vallankäyttäjiä, mutta kukaan ei vain reagoi siihen. Ja sitten jatkuu VM:n käsittely jotain epäpoliittisena numeronmurskaaja-koneena.

Kannustimet toistuvat myös yksilön, vai sanoisinko homo economicuksen, näkökulmasta. Rationaaliset laskelmoivat ihmiset tekevät kustannushyötynanalyysin ja kouluttautuvat. Näin ainakin (talous)teoriassa. 6/

Korkeakouluihin esitetään "julkisen rahan täydentämistä yksityisellä". No, toisinsanoen koulutuksen maksullisuutta, tavalla tai toisella. Esimerkiksi siis ottamalla käyttöön lukukausimaksuja (nehän tuovat myös kannustimia!). Jonkinlaisia himmeleitä myös esitetään köyhistä taustoista tuleville. 5/

Lähtökohdaksi on sentään otettu että peruskoulutus säilyy maksuttomana (tähän sentään onneksi on edelleen varaa!), mutta muutoksia esitetään toisen asteen ja korkeakoulutukseen. Lukio-opetukseen esitetään lisäpanostuksia, mutta ammatillinen koulutus taas olisi sitten leikkauslistoilla. 4/

Kirjoituksessa kuitenkin tunnistetaan tarve että koulutukseen tarvitaan lisäpanostuksia. Entinen koulutuksen mallimaa on tipahtanut nopealla tahdilla. Olemme jääneet muista maista jälkeen, esimerkiksi korkeastikoulutettujen määrässä. 3/

Tarina on selkeä ja vanha tuttu: rahaa ei ole. Ei edes koulutukseen panostamiseen. Teatraalisesti nimetty "talouden imperatiivi" käskee meidät näihin toimiin! 2/

Katselen Suomalaista versiota hobiteista ja en voi lakata nauramasta 😂 Sen jälkeen kun mahtisormus ja Sauron on tuhottu, niin joku melkein hymyilee tai muuten ilmaisee jotain positiivisia tunteita, mutta ei nyt kuitenkaan. Tässä Frodo kun hän herää Minas Tiritistä pelastettuaan maailman :D

Esimerkiksi perustuloa pitää perustella arvojen ja oikeudenmukaisuuskysymyksien kautta, ei excel-harjoituksena. Excelit ovat toki kivoja jossain kohtaa, mutta kyllä ne halut ja energia syntyy muualta, esimerkiksi ihmisen halusta vapautua byrokratiasta. 8/

Täältä ainakin löytyy vuodelta 2022 yksityisajoneuvojen polttoaineet ja voiteluöljyt -taulukko tuloviidennyksin: pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/... Noiden oma graafi ei ole mitenkään hirveän hyvä, kannattanee itse jalostaa parempi esitystapa.

See screenshot from my blog

Jos sitten suhteutetaan se työeläkemenoihin, niin ne on yli tuplat mitä kaikki kelan maksamat etuudet yhteensä.