Eläintuotannolla ei ole mitään tekemistä luonnon kiertokulun kanssa.

Yritykset eivät halua, että näkisit tilojen arkea, koska silloin koko vastuullisuustarina alkaisi rakoilla. Valtaosa eläintuotannosta perustuu käytäntöihin, joita kuluttaja ei koskaan näe: häkkeihin, ahtaisiin karsinoihin, virikkeettömyyteen, sairauksiin, kipuun ja jatkuvaan stressiin.

Lähes kaikki lypsyrotuiset vasikat nupoutetaan eli sarvien kasvu estetään polttamalla sarven kasvukohta tulikuumalla raudalla. Nupoutus on vasikalle kivulias toimenpide ja aiheuttaa kolmannen asteen palovamman. Kun kipulääkkeen teho lakkaa, kipu voi häiritä vasikan oloa viikkoja.

Brian May tunnetaan Queenin kitaristina, mutta hän on käyttänyt vaikutusvaltaansa jo vuosikymmeniä myös eläinten puolustamiseen. Hän on muun muassa perustanut villieläimiä suojelevan Save Me Trust -järjestön ja kampanjoinut pitkään eläinten hyväksikäyttöä vastaan.

Auroran turvakodissa eläimet saavat uuden mahdollisuuden elämään 💚 Eläinten turvakoti on paikka, jossa eläimen arvo ei riipu siitä, miten ihminen voi hyötyä eläimestä. Turvakodissa eläimet saavat elää omana itsenään, ilman tuotannon vaatimuksia. Näistä paikoista eläimet eivät päädy teurastamolle.

Lehmän vaginan tarkistaminen ja keinosiementäminen voivat aiheuttaa tutkitusti erittäin suurta stressiä, vaikka alalla tätä ei laajasti tiedostettaisikaan. Lue artikkeli 'Suomen maidontuotannossa on vakavia ongelmia' lähteineen osoitteessa eläinmedia.fi Kuva: Noah Marsten / We Animals

Kutsumme itseämme eläinten ystäviksi, mutta samaan aikaan suuri osa kuluttajien arjen valinnoista tukee järjestelmää, jossa eläimen elämä määrittyy tuotannon ehdoilla. 💔

Sikatuotannossa emakot kokevat sekä fyysistä että psyykkistä rasitusta. Kun naarassika saavuttaa sukukypsyyden noin puolen vuoden iässä, hänet siemennetään ensimmäisen kerran joko keinotekoisesti tai tilan urossialla. Suuri osa Suomen emakoista viettää lähes puolet ajastaan erilaisissa häkeissä. 💔

Eläinten hoiva, jota ne osoittavat esimerkiksi pesemällä toisiaan, vapauttaa aivoissa samoja oksitosiineja kuin ihmisten välinen lemmiskely. Eri lajit ja yksilöt aistivat tunteita eri tavalla, mutta kaikki kokevat niitä joissain muodoissa.

He ovat yhtä arvokkaita 💚

Suomalaisen tutkimuksen mukaan melkein joka neljännellä naudalla on ontumia, jotka usein jäävät hoitamatta. Sorkkasairaudet voivat kroonistua ja aiheuttaa pitkäkestoista kärsimystä.  Lisää tietoa ja linkki tutkimukseen 👉 eläinmedia.fi, artikkelista 'Suomen maidontuotannossa on vakavia ongelmia'

Siat on tutkimuksissa todettu jopa koiria viisaammiksi. He hahmottavat ajan kulkua, tutkailevat itseään peilistä ja oppivat leikkimällä. He osaavat tutkitusti aavistaa positiivisia tai negatiivisia tilanteita kokemustensa perusteella ja muistavat paikkoja, joista löytyi jotain kiinnostavaa.

Tällä tavalla siat tainnutetaan Suomessakin 💔 Lue lisää 👉 eläinmedia.fi tai tietokirjasta 'Rakkaat eläimet, joita syömme'

Eläinten tunteista on vaiettu tiedeyhteisössä vuosikymmeniä. Darwin kirjoitti niistä jo 1872, mutta teos jäi unohduksiin. "Kaikki tunteet, joita meillä on, voi tavalla tai toisella löytää myös muista lajeista", sanoo etologi Frans de Waal.

Luontodokumentaristi Chris Packham on yksi harvoista julkisuuden henkilöistä, joka on suoraan sanonut, mitä sikojen kohtelu oikeasti on. Suomessa lihasika elää koko lyhyen elämänsä ahtaassa karsinassa yli kymmenen muun sian kanssa, ja teurastamolla sika tainnutetaan kaasuhissisä.

Joaquin Phoenix on yksi näkyvimmistä eläinten puolestapuhujista viihdemaailmassa. Hän on puhunut eläinten oikeuksista vuosikymmeniä ja nostanut eläinten kohtelua esiin niin haastatteluissa, kampanjoissa kuin kuuluisassa Oscar-puheessaankin.

Milloin sä ymmärsit, että lehmät eivät vain maagisesti tuota maitoa? Kommentoi alle!

Lapsille opetetaan varhain, että eläimiä pitää kohdella lempeästi. Että niitä ei saa satuttaa, niille ei saa nauraa eikä niitä saa kohdella huonosti. Silti monelle lapselle syötetään eläimiä jo kauan ennen kuin he edes ymmärtävät, mitä heidän lautasellaan on.

Eläinlääkäri Alice Broughin mukaan eläimet tekevät teurastamoissa hyvin selväksi, että ne eivät halua kuolla. Siat tainnutetaan hiilidioksidilla, ja kaasukammiossa ne yrittävät epätoivoisesti kiivetä pois.  Sama menetelmä on käytössä myös suomalaisilla teurastamoilla.

Tulee vielä päivä, jolloin mietimme, miten tämä oli laillista. Miten tehotuotannosta tuli jotain niin tavallista, ettei miljoonien eläinten elämää ahtaudessa, stressissä ja virikkeettömyydessä enää edes pysähdytty kummastelemaan. Lue lisää eläintuotannosta 👉 eläinmedia.fi

“Ai sä et syö lihaa? Kuka radikalisoi sut?”

Project Slingshotin videolla entinen teurastamon työntekijä kertoo, mitä hiilidioksiditainnutuksessa oikeasti tapahtuu: siat yrittävät paniikissa kiivetä pois kaasuhissistä ja osan jalat murtuvat pakoyrityksissä. 💔 Sama sikojen tainnutusmetodi on käytössä standardikäytäntönä myös Suomessa.

Lehmän on pumpattava noin 20 000 litraa verta utareidensa kautta tuottaakseen 40 litraa maitoa päivässä. Kansainvälinen maatalouskoneiden tuottaja DeLaval vertaa tätä rasitusta maratonin juoksemiseen joka päivä. Juuri tämä äärimmäinen tuottavuus on osaltaan johtanut lehmien terveysongelmiin.

Suomessa tuotantokania saa jatkossakin kasvattaa ahtaassa häkissä, jonka pohja voi olla osittain metalliverkkoa. Uusi tuotantokaniasetus tuo joitakin parannuksia, kuten piilopaikan ja virikkeitä, mutta jättää keskeiset ongelmat ennalleen.

Lemmikkinä pidettävien ja tuotannossa pidettävien eläinten välillä ei ole mitään sellaista ratkaisevaa eroa, joka tekisi toisten elämästä vähemmän arvokasta. Molemmat tuntevat, pelkäävät, kiintyvät, leikkivät ja haluavat elää.

Mieti, että nääkin videot on Suomesta. Kääntymisen estäviä häkkejä, porsaiden kovakouraista käsittelyä, sairaita ja kuolleita eläimiä. Ja tämä kaikki on aivan tavallinen osa kotimaista eläintuotantoa. Lue lisää 👉 eläinmedia.fi tai kirjasta 'Rakkaat eläimet, joita syömme'

Lihapakkaus näyttää siistiltä. Teurastus ei. Suomessa teurastetaan vuosittain noin 80 miljoonaa maaeläintä, keskimäärin 147 eläintä minuutissa. Silti teurastamot pysyvät kuluttajan katseelta täysin piilossa. Lue lisää 👉 eläinmedia.fi

Lihansyönti näyttäytyy monelle tavallisena, neutraalina ja ongelmattomana asiana ennen kaikkea siksi, että siihen on totuttu niin varhain. Se ei yleensä tunnu moraaliselta kysymykseltä, vaan osalta arkea, ruokakulttuuria, perinteitä ja sitä, mitä muutkin ympärillä tekevät.

Mitä kuluttajat näkevät vs mitä heille ei haluta näyttää Hiilidioksiditainnutus, jota käytetään sioilla ja broilerituotannossa, aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä: eläimen hengitys vaikeutuu, polttava tunne valtaa hengitystiet ja tilanne johtaa paniikkiin ennen tajunnan menetystä.

Olipa kyse härkätaistelusta tai tuotantoeläimen elämästä häkissä, kärsimyksen tuottaminen tuntevalle olennolle ei muutu hyväksyttäväksi siksi, että siihen on totuttu. Eläimen näkökulmasta kipu, pelko ja liikkumisen rajoittaminen ovat todellisia, riippumatta siitä, millä niitä perustellaan.